Tekoäly tehostaa suurjänniteverkon raivaussuunnittelua Iissä

Iin Energia on ottanut askeleen kohti älykkäämpää ja tehokkaampaa sähköverkon kunnossapitoa. Suurjännitteisen 110 kV ilmajohtoverkon raivaussuunnittelu on saanut uuden työkalun: dronella tehty laserkeilaus ja tekoälyn tukema vaarapuu-analyysi. Tämän teknologian avulla voidaan tunnistaa puut, jotka on syytä raivata linjan varrelta sähköturvallisuuden takaamiseksi.

Laserkeilauksella kerättyä dataa analysoidaan tekoälyn avulla, mutta lopullisen raivaussuunnitelman laativat edelleen asiantuntijat. Tämän perusteella Iin Energia on suunnitellut raivauksen, joka toteutetaan keväällä 2025. Teknologia ei korvaa perinteisiä menetelmiä, vaan toimii tukena – se nopeuttaa ja tarkentaa suunnittelua, mutta lopulliset päätökset ja toimenpiteet ovat edelleen ihmisten käsissä.

Raivaustyössä metsäkoneenkuljettaja hyödyntää analysoitua dataa, joka auttaa löytämään kaadettavat puut tehokkaasti.

– Tämä on suuri edistysaskel kunnossapitotyössä. Kun vaarapuut voidaan tunnistaa jo etukäteen ilman laajoja maastokatselmuksia, säästämme merkittävästi aikaa ja resursseja. Samalla pystymme ennakoimaan kunnossapitotarpeita paremmin, kertoo Iin Energian verkostopäällikkö Petri Paldanius.

Kehitysyhteistyö Evisionin kanssa on ollut keskeinen osa hanketta, sillä heidän asiantuntemuksensa tekoälyssä ja data-analytiikassa on mahdollistanut uuden toimintatavan käyttöönoton.

– Kuva-analyysiteknologia ja tekoäly avaavat uusia mahdollisuuksia sähköverkon kunnossapidossa. Iin Energia on edelläkävijänä lähtenyt rohkeasti kehittämään älykästä kunnossapitoa, sanoo Evision Oy:n liiketoimintajohtaja Niko Räsänen.

Tarkempaa suunnittelua, sujuvampaa toteutusta

Tekoälyn hyödyntäminen suurjänniteverkon kunnossapidossa tuo mukanaan konkreettisia etuja. Kun kaadettavien puiden sijainti ja lukumäärä tiedetään jo ennakkoon, urakan budjetointi ja kilpailuttaminen helpottuvat. Tämä mahdollistaa tarkemmat kustannusarviot ja paremman resurssien hallinnan.

Metsänomistajille järjestelmä tuo läpinäkyvyyttä: he saavat halutessaan ennakkotiedon siitä, kuinka paljon puita heidän metsästään kaadetaan. Samalla myös metsäkoneurakoitsijan työ helpottuu, sillä hän voi hyödyntää analysoitua dataa raivaustyössä.

– Kun tieto kaadettavista puista on käytettävissä jo ennen töiden aloittamista, yhteistyö metsänomistajien ja urakoitsijoiden kanssa sujuu joustavammin, Paldanius toteaa.

Tekoäly tukee ihmisen työtä – ei korvaa sitä

Tämä hanke on osoittanut, että tekoäly voi tarjota merkittävää tukea sähköverkon kunnossapidossa, mutta se ei tee päätöksiä ihmisen puolesta. Teknologia auttaa nopeuttamaan ja tarkentamaan suunnittelua, mutta lopulliset ratkaisut ja raivaustyöt tehdään edelleen asiantuntijoiden ja metsäkoneenkuljettajien toimesta.

– Tekoäly on meille työkalu, ei korvaaja. Se tukee asiantuntijoidemme päätöksentekoa ja auttaa meitä toimimaan tehokkaammin, mutta ammattitaito ja kokemus ovat edelleen korvaamattomia, Paldanius summaa.

Tulevaisuudessa tekoälyä voidaan hyödyntää myös muilla kunnossapidon osa-alueilla, kuten sähköverkon kuntotarkastuksissa ja muuntajien analysoinnissa. Tavoitteena on jatkuvasti kehittää menetelmiä, jotka parantavat sähkönjakelun luotettavuutta ja tehostavat kunnossapitotöitä.